Suomen yleiset kirjastot ovat naisten vallassa. Löytyy helposti keskikokoisia kirjastoja, joissa 20-30 työntekijän joukkoon ei ole päässyt yhtään miestä. Tämä ei johdu pelkästään miesten haluttomuudesta hakeutua huonopalkkaisiin kirjastotehtäviin.

Ongelman ydin on siinä, että uudet työntekijät valitsee nainen. Sivistysjohtajat, kirjastotoimenjohtajat, haastatteluun kutsuttujen arvioijat ja työnhakijoiden soveltuvuutta mittaavien konsulttifirmojen psykologit ovat usein kaikki naisia. Nämä valintaa tekevät naiset ovat tietoisia feministejä tai vähintään piilofeministejä. He asettavat lähes aina etusijalle naisen, kun ollaan valitsemassa sitä yhtä opinnoiltaan ja työkokemukseltaan  tasaveroisista hakijoista.

Tavaroiden ja palvelujen hankinnoista päätettäessä tarkastellaan usein "kokonaistaloudellista edellisuutta". Kirjastojen henkilökuntaa rekrytoitaessa pitäisi ottaa huomioon "kokonaisimagollinen edullisuus". Kirjaston kehityksen ja julkikuvan kannalta olisi tärkeää saada työntekijöiksi myös miehiä. Tämän vuoksi miehiä pitäisi suosia tehtäessä valintaa ansoiltaan yhtä hyvien hakijoiden kesken.
                                                                                                                                             Kongo Müller