Kongon on vaikea toimia verkossa. Ehkä se johtuu siitä, että Kongo ei koe olevansa jotain merkittävää ilmaiseva sisällöntuottaja. Eikä Kongo tietystikään ole julkkis, jonka ajatuksia ja tekstejä ilman muuta pitää kommentoida. Kongo tuntee itsensä muinaisjäänteeksi digitaalisessa maailmassa. Hän ei hahmota olemassaoleviksi niitä tuntemattomia subjekteja, joiden eksistenssiin jotkin bittivirrat tällä verkkokurssilla viittaavat. Velvollisuudentuntoisena hän kuitenkin taas yrittää kommentoida joitain tehtäviä:

4) Tuo johdantorivit koskevat vahvasti Mesen ryhmäkeskusteluja. Parempi tekninen hallinta saattaisi tietysti johdattaa tällaisessa vuorovaikutuksessa sisällölliseenkin hallintaan.

5)"Kirjoita blogiisi löysitkö oman kuntasi syötteen. Oliko syötteiden tilaaminen yleisesti ottaen vaivalloista?"
En löytänyt. Oli melko vaivalloista.

6)"Onko RSS-lukijan käyttäminen edullista vai meneekö lukijan käytön opetteluun ja syötteiden kanssa nyhräämiseen enemmän aikaa kuin sivustojen navigointiin" Tässä ollaan kaiken oppimisen suuren ongelman juurella: Tällä hetkellä "nyhräämiseen" menee tavattomasti aikaa, mutta ehkä elää ainakin pieni toivo, että nyhräämisen hallinta vähitellen kasvaisi ja koko prosessi alkaisi tuntua mielekkäältä.

7) Olenko aivan metsässä päätellessäni, että esim. 23 asiaa -tagi toimii kurssiryhmän sisäpiirisenä koodina? del.icio.us:n suhteen pitäisi ensin luoda jonkinlainen soveltamisstrategia ja sitten sen pohjalta soveltamistaktiikka. Muuten kyllä leijailee sumussa.

8) Parhaimmat keskustelufoorumikokemukseni liittyvät minulle tärkeän ihmisen sairauteen, jota tässä en halua nimetä. Vammaisjärjestön sivuilta löytää hyvin vertaistukea ja hoitoa koskettavia kokemuksia ja näkökulmia, joita ei viralliset hoitokäytännöt tunne tai tuo julki. Suurinta pohdintaa tilastollisesta merkittävyydestä aiheutti Suomi 24 -keskustelu kotipaikkakuntani olemuksesta. Joku aikoi muuttaa tänne ja kyseli, millainen paikkakunta tämä on. Muutamia kommentteja tuli, tyyliin:  "ihana", "ihan p---". Pitäisikö kyselijän tehdä neljän vastauksen perusteella jotain relevantteja päätelmiä kotipaikkakunnastani?

9) IRC-Galleria antaa kotipaikkani käyttäjäluvuksi vajaa 500. Ehkä se prosentteina arvioiden ei ole mahtava. Tämän välineen kirjastosovelluksia pohtiessa täytyy tietysti muistaa,  että joukossa on varmasti monia nimenomaan tuolla galleriassa asuvia.

10) On selvää, että blogin keskustelukulttuuri on jäsennellympää kuin chatin. Vaikka kokemukset ovat pikemminkin satunnaisia kuin systemaattisia, voisi luonnehtia, että kurssin keskustelut ovat  kielellisesti ilmeikkäämpiä ja taidokkaampia sekä kognitiivisempia kuin keskimääräinen kirjoittelu. Syitä tähän on etsittävissä sekä kirjoittajien koulutuksellisesta taustasta että kirjoittamisen funktiosta: olemmehan suorittamassa kurssitehtäviä!

11) On vielä arvoitus, jääkö kurssita välineitä, jota todella osaa ja haluaa tulevaisuudessa käyttää johonkin uuteen toimintatapaan, vai  kasvaako "vain" yleissivistys verkkoasioissa. Blogin kirjoittaminen on tietysti teoriassa vuorovaikutteista toimintaa, mutta käytännössä lienee sama, vaikka raapustaisin tekstiä pöytälaatikossa olevaan päiväkirjaan. Blogin merkitys riippuu sentään selkeästi sen kirjoittajan muusta julkisuusarvosta.

12) Tätä olen kosketellut toisaalla.

13) "Toinen vaihtoehto on käyttää oikeassa reunassa olevia "Embed"-koodeja, jotka kopioidaan blogitekstin joukkoon."

Näin siis "ohjeen mukaan" toimin. Ehkä ymmärsin ohjeen jotenkin väärin. Vantaan kaupunginkirjaston tietopalveluhenkilöstön osaamiskartoituksesta voisi kyllä olla omassakin kirjastossa jotain hyötyä.

14) Library Thing tarjoaa maksuttomasti sitä, mitä Axiell Arena kai kohta tarjoaa kirjastoille rahalla. Kommunikointi kirjoista näin on mainioita, mutta omien avainsanojen käyttöä vierastan. Koko indeksoinnin mielekkyyshän on nimenomaan siinä, että omia sanoja ei käytetä, vaan kaikki käyttävät samoja standardimuotoja. Jos kuvailen Suurta koirakirjaa sanalla "koira", mitä lisäarvoa tuo, jos jotkut kuvaavatkin sanoilla "koirat", "koiria", "rakki", "piski". Jos jonkun mielestä "koira" po "rakki", eikö hän voisi tyytyä pitämään omassa päässään tai tiedostossaan muuntokaavan "rakki" ks. "koira"... Sinänsä kaikki kokeilemani Library Thingin sovellukset olivat niin vähäisiin kirjauksiin perustuvia, ettei niistä vielä mitään irronnut.

15) Luonteva Wikipediakokeilu:

Kongo (joki)

Wikipedia

Kongo
Kongo- ja Lualabala-jokien kulku
Kongo- ja Lualabala-jokien kulku
Alkulähde Itä-Afrikan hautavajoama
Laskupaikka Atlantti, Muanda
Maat Kongon demokraattinen tasavalta, Sambia, Namibia ja Kongon tasavalta
Pituus 4 700 km

Kongo on läntisen Keski-Afrikan suurin joki. Sen kokonaispituus 4 700 km tekee siitä Afrikan toiseksi pisimmän joen Niilin jälkeen. Kongo on antanut nimensä kahdelle sen varrella sijaitsevalle valtiolle: Kongon tasavallalle ja Kongon demokraattiselle tasavallalle. Vuosien 1971 ja 1997 välillä silloisen Zairen (nyk. Kongon demokraattinen tasavalta) hallitus kutsui myös jokea nimellä Zaire.lähde?

Kongon lähteet ovat Itä-Afrikan hautavajoaman ylängöillä ja vuorilla, sekä Tanganjikajärvessä ja Mwerujärvessä ja se laskee Atlanttiin pienessä Muandan kaupungissa. Lähes koko Kongo-joki on purjehduskelpoinen.lähde?

Joki virtaa kahdesti päiväntasaajan yli. Monista muista suurista joista poiketen sen virtaama on suhteellisen tasainen kautta vuoden, koska sadekausi päiväntasaajan eri puolilla sijoittuu eri vuodenaikaan.lähde?

URL:  http://fi.wikipedia.org/wiki/Kongo_%28joki%29 [viitattu 1.6.2008]


Tekstissä kinnittää huomiota lähdemerkintöjen puuttuminen. Lisäksi pistää silmään, ettei suuria sivujokia mainita ollenkaan. Hämmästyttävää on, miten pitkä ja monimutkainen historia on tällaisen lyhyenkin artikkelin taustalla.

16) Albany County Public Library - Albystaff wiki paljastaa maailmalle sellaisia kirjastojen käytäntöjä, jotka meillä ovat usein johtajan pöytälaatikossa unohdettuina A4:ina tai ohjeina kirjaston ilmoitustaulujen paperiryteiköissä. Skaala liikkuu strategisista SWOT-analyyseista yksityiskohtaisiin excel-neuvoihin. Tekstejä näytetään päivitettävänkin usein, monet osiot 1-3 päivän sisällä. Aikamoinen kulttuurin muutos vaadittaisiin tällaiseen toimintatapaan siirryttäessä!
Welcoming-wikimalli näyttää olevan periaatteessa yksinkertainen tapa reagoida yhteisön uuteen jäseneen tai palvelun uuteen käyttäjään. Tekniikan mahdollistamana tilanne on kyllä sovelias luontevan käyttäytymisen ilmentämiselle mutta myös ällöttävälle makeilulle.

17) Ajankohtaisen taktiikansuunnittelun systematisoi Sudopedia-wiki (http://www.sudopedia.org/wiki/Main_Page), jonka päivämääränä on 20.6.2007 (http://www.wikiindex.org/WikiIndex:Visitors). Numeroita ei siis tarvitse lätkiä intuivisesti ruudukkoon, vaan taktiikkaa on kuin shakissa.
Kirjastot näyttävät käyttävän wikejän usein aihehakemistoissa ja myös joidenkin aineistojen hallintasyystemissä.

Kongo Müller